Tekstit

Tammikuu, tuo lupausten kuukausi

Kuva
Tammikuussa on tapana tehdä lupauksia, jotka vähitellen, yksi kerrallaan, unohtuvat joko tarkoituksella tai sitten innostus hiipuu vähitellen. Siksi en lupaakaan mitään, mutta listaan asioita, joihin haluan panostaa enemmän tulevana vuonna: Valokuvaaminen (ja blogi?) . Blogi kysymysmerkin kanssa, koska valokuvaaminen ihan itsessään ei ole riittävä kannustin vaan johonkin haluan kuviani laittaa esille. Enkä ole enää yhtään vakuuttunut siitä, että Instagram on se oikea paikka itselleni. En tiedä onko blogikaan, mutta parempaakaan paikkaa en ole toistaiseksi keksinyt. Blogien kuolemaa on ennustettu jo vuosia ja kerrottu muiden somealustojen vievän ihmiset mukanaan. Niin tai näin, blogissa ei tarvitse välittää algoritmeista tai tilin kaappauksesta ja itse teen tätä ihan omaksi ilokseni. Toki mukava on jos täällä joku joskus vierailee. Vaikka blogini päivitystahti on ollut melkoisen hidas viime vuosina, olen halunnut pitää tämän hengissä. Ja käykääpä lukemassa Tiian kirjoitus ja etenkin

Kesämuistoja

Kuva
Onko elokuu vielä kesäkuukausi? ON!  (no hei, tänään +30 °) Mutta silti voi jo hieman muistella mitä sitä tuli tehtyä kesä- ja heinäkuussa. Kesällä minä: - katselin veteen katoavaa aurinkoa  - sähkömoottoriveneilin kotijärvellä - soudin (tai siis istuin veneen painona)  aivan hurjan kauniiseen  ja mielenkiintoiseen Hytermän saareen Puruvedellä - moottoripyöräilin Savo-Karjalan suunnalla useammankin kerran - löysin ennennäkemättömiä paikkoja kotiseudultani - mökkilomailin ja menetin airbnb-neitsyyteni Kesä oli niin aurinkoinen j a lämmin, että odotan jo innolla pimeneviä iltoja ja villasukkia.  Kysykääpä marraskuussa olenko edelleen samaa mieltä 😉

Kulissien takana

Kuva
Tämän kuvasarjan haluan jättää ilman sanoja, katsojan itsensä tulkittavaksi.

Ihana kesäilta

Kuva
Meidän juhannusaatto huipentui rauhalliseen veneilyhetkeen kotijärvellä. Näissä kuvissa tiivistyy se, mikä kuuluu minun kesääni: luonto, hiljaisuus, vesi, aurinko ja (maltillinen) lämpö. Samalla toivon, etteivät nämä kauniit kansallismaisemat koskaan tuhoudu ihmisen ahneuden takia.

Vihreitä mielikuvia

Kuva
Olen kerran aiemmin kasvattanut perunaa, silloin ihan suoraan maahan istuttaen. Niin olivat herkullisia, että nyt, toistakymmentä vuotta myöhemmin, ryhdyin puuhaan uudelleen :D Tällä kertaa kokeilen lavakauluksia ja nyt näyttää jo vihreää vartta näkyvän. Eivät ihan juhannukseksi ehdi, mutta herkutellaan sitten loppukesästä. 

Mummo Ankan auto ja muita museoajoneuvoja

Kuva
Ihanaa, kun parin vuoden hiljaiselon jälkeen alkaa olla tapahtumia niin, että on vaikea valita niistä itselleen mieluisimmat! Lauantaina olisi ollut avoimia kylätapahtumia, rompetoria ja Porvoopäivää. Me kävimme Mäntsälässä Museoajoneuvopäivillä ja sieltä löytyikin vaikka minkälaista menopeliä. Meidänkin kaksipyöräiset pääsivät samaan riviin näiden vintagekaunottarien kanssa. Museoajoneuvoksi määritellään sellainen auto tai moottoripyörä, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja se on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entisöity asianmukaisesti. Oma pyöräni yltää tuohon ikään neljän vuoden päästä, toinen (tai siis yksi niistä) perheen pyöristä ylittää sen jo reilusti, joten ainakin iän puolesta paikkansa ansaitsivat. Ja hei, tuleeko kenellekään muulle tuosta ensimmäisen kuvan mustasta autosta mieleen Mummo Ankan auto? 

Kun omenapuut kukkivat

Kuva
Kyllä tätä on odotettukin -kesää! Omppupuut kukkivat niin runsaasti, että jos sato on samanlainen, ihmettelen mihin ne kaikki saa upotettua. Kaikenlaisia pörriäisiä ja öttiäisiä, onneksi ei kuitenkaan vielä kyitä, jotka tällä seudulla tuntuvat viihtyvän. Vähän erilainen kuva kukkivasta omenapuusta. Nämä alkukesän auringon kultaamat heleän voimakkaat värit, niistä ei vaan saa tarpeekseen! Makrotex image-in-ing